Search

Lepo tuo rauhan

Talvilomalla Porvoossa helmikuussa 2021



Hei Maiju!


Kiitos kirjeestäsi. Tunnistan olotilasi, aaltoilevan jännityksen tunteen, joka pahimmillaan lamaannuttaa kehon. Toisin kuin yleensä, olen valinnut tällä kertaa toimintamallikseni edetä asiassa rauhassa ja sallia itselleni puolittaisen lamaantuneisuuden. Onneksi polyvagaalinen teoria ja vagushermon toiminnan ymmärtäminen ovat tarjonneet ymmärryksen siitä, mitä lamaantunut olo minulle viestittää. Ylen artikkeli vagushermosta oli minusta helposti ymmärrettävä ja selkeä kokonaisuus monimutkaisesta aiheesta. Mitä ajatuksia se sinussa herättää?


Toisaalta ajattelen, että kun kehoni reagoi näin, ollaan uuden ja tärkeä askeleen edessä, ylittämässä itse luotuja rajoja, jotka eivät enää palvele. Onneksi kokemuksesta jo tiedän, että tällaisten askeleiden ottaminen tarkoittaa pidemmällä aikavälillä uutta vapautuneisuutta omassa tekemisessä. Tämän tiedon voimin minun on helpompi uskoa silloinkin, kun ajatus uudesta urasuunnasta tuntuu pähkähullulta. Ahdistukseksi verhottu innostus syntyy, kun ottaa itselleen isoja askelia.


Mainitsit kirjeessäni liminaalitilan. Se on minusta erityisen kaunis ja kiehtova ilmiö ja toivoisin, että useammin muistaisin tarkastella omaa elämänkaartani tai yhteiskuntaa tästä rajapinnan näkökulmasta käsin. Tavallaan on kiinnostavaa ajatella, että on omassa elämässään omassa liminaalitilassaan ja samaan aikaan myös maailma ympärillä on omassa liminaalitilassaan. Ei oikeastaan ole ihme, että maailmantilanne luo ihmisiin epävarmuutta ja pelkoa, kun yhdessä otamme askeleita kohti uutta tuntematonta maailmaa. Minusta liminaalitilalle on olennaista kaikenlaiset kokeilut. Kokeillaan hieman uutta, palataan vanhaan, keikutaan rajalla uhmaten uutta ja vanhaa, etsien uutta suuntaa. Samalla opetellaan elämään tietyssä epävarmuuden kuplassa. Toisille se on helpompaa ja toisille vaikeampaa. Vai mitä olet mieltä? Kuinka sinä tämän koet?


Kuluneella viikolla on taas annettu uusia koronarajoitteita, jotka vaikuttavat myös meidän ryhmäkokoihimme lähiaikoina. Kevään ryhmissämme pääsee kokeilemaan superpienen pienryhmän toimintaa. Vaikka se ei ole ihanteellinen tilanne meille yrittäjinä, tarjoaa se asiakkaille melko ihanan tilaisuuden. Itsehän olen pienien ryhmien ihminen. Tarpeeksi pienessä ryhmässä koko ryhmä pystyy liittymään helposti yhteen ja keskustelemaan yhdessä. Mitä isommaksi ryhmä muodostuu, sitä enemmän syntyy sen sisälle pienempiä ryhmittymiä. Tiesitkö muuten, että kuuden hengen ryhmässä kahden keskisiä vuorovaikutussuhteita on 15, kymmenen hengen ryhmässä 55 ja 14 hengen ryhmässä jo 91? Kasvu on siis eksponentiaalista, ehkäpä tähän logiikkaan maamme hallitus nojaa rajaamalla kokoontumisten kokoa. Tässä kuva aiheesta internetin syövereistä. Hyvällä matikkapäällä voi laskea vielä pidemmälle.


Minusta tämä on todella kiinnostavaa, kun miettii, minkä kokoisissa ryhmissä olemme oleilleet ennen korona-aikaa kaikkialla. Ehkä vähempi voikin olla laadullisesti enemmän.


Minulle toiminta on paras lamaantuneesta olotilasta palauttaja. Toisaalta toiminnan täytyy myös olla sopivan helppoa ja selkeää, jotta se on lamaantuneessa olotilassa mahdollista. Sellaisena on toiminut konkreettinen asioiden hoitaminen. Toisinaan tosin uni on paras lääke. Sitä olen kaivannut tällä lomalla ja onneksi saanut nauttia hitaista aamuista ja pitkistä yöunista. Arki voi taas tulla.


Onnea uuteen ja nähdään pian tilan sisustuspuuhissa!


Levollisin terveisin,

Pia


Terapiatalo Senton blogi-kirjoittajina toimivat sen terapeutit Pia ja Maiju. Blogi muodostuu kirjeenvaihdosta terapeuttien välillä. Kirjeenvaihto on vanha mutta häviävä tapa viestiä ystävien välillä omista tunnetiloista, meneillään olevista ilmiöistä ja maailmasta ympärillä. Tervetuloa mukaan tähän avoimeen kirjeenvaihtoon ja tutustumaan uusiin sivuihimme sekä pian avautumaan liiketilaamme osoitteessa Gezeliuksenkatu 4 D 9, Porvoo!

43 views0 comments

Recent Posts

See All